sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Nettiäänestys ei toiminut

Tämän sivun tarkoitus on tuoda myös esiin jäsenistön poliittista toimintaa. Seuraava mielipidekirjoitus julkaistiin Aamulehdessä 25.11.2007.


Nettiäänestys ei toiminut

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit toteutettiin tänä vuonna kokonaan sähköisesti. Toteutuksessa oli monia epäkohtia, osa teknisesti ratkaistavia ja osa perusteellisia nettiäänestykseen liittyviä ongelmia. Lisäksi nettiäänestykseen siirtyminen tuotti laihoja tuloksia äänestysprosentin laskiessa. Vaalisalaisuuden toteutuminen jäi arvailun varaan.

Vaaleissa kukin äänioikeutettu sai äänestää nettisivulla, eikä ääntään voinut kerran äänestettyään enää vaihtaa. Tämän vuoksi on helppo kuvitella tilanne, jossa esimerkiksi joku ehdokas katsoisi vierestä, kun kaveri äänestää tai peräti maksaisi äänestä. Mahdollista on myös toisen tunnuksien väärinkäyttö. Teknisesti vaalit menivät ongelmitta, mutta sosiaalinen elementti keskeisenä tekijänä vaalien oikeudenmukaisuudessa oli täysin unohdettu.

Vaalien huolimaton toteuttaminen antaa kuvan, että ylioppilaskuntatoiminta ei ole vakavasti otettavaa, ja että ylioppilaskunnan vaalit eivät ole merkitykselliset vaalit. Kun jo näin pienissä vaaleissa koetaan näin suuria ongelmia - ja äänestysprosentin laskun myötä hyötykin jäi kyseenalaiseksi - on puheet kunnallisvaalien toteuttamisesta verkkovaaleina syytä unohtaa. Vaalien näennäinen helppous ei demokratiassa saa koskaan ajaa vaalisalaisuuden ja yhtäläisen äänioikeuden toteutumisen ohi.

Touko Apajalahti
Riku Merikoski
Heikki Sairanen

4 kommenttia:

Eeva kirjoitti...

Tervehdys Vihreät teekkarit, päätin vastata tänne blogiinne.

Edustajisto ja keskusvaalilautakunta miettivät kuluvana vuonna sähköisen äänestyksen hyviä ja huonoja puolia. Todettiin, että vaalisalaisuuden toteutuminen on tietysti suurin ongelma: kukaan ei voi vahtia, miten ja kenen mielipiteen mukaan kotona äänestetään. Päätettiin kuitenkin luottaa opiskelijoiden rehtiyteen ja rehellisyyteen. Lisäksi turvattiin mahdollisuus äänestää omassa rauhassa vaalilautakunnan valvomassa äänestyskopissa (uurnavaalin tapaan). Yleinen mielipide oli, että hyvät puolet voittivat huonot, ja että sähköinen äänestys sopii omiin vaaleihimme hyvin.

Haluaisin kommentoida muutamaa mielipidekirjoituksenne kohtaa:

1) Nettiäänestyksessä käytetyt käyttäjätunnukset ovat yliopistollamme henkilökohtaiset ja perustana opiskelijan henkilöllisyyden tarkistamiseen verkossa. Lukukausille, kursseille ja tentteihin ilmoittaudutaan ja opintosuunnitelmat tehdään netissä. Mikäli ilmenee tunnusten väärinkäyttöä, on vaalisalaisuuden menettäminen mielestäni murheista pienin! Sama koskee verkkopankkitunnusten käyttämistä henkilön tunnistamisessa erinäisissä verkkopalveluissa.

2) Sähköisessä vaalissa on paljon muitakin hyötyjä kuin ”näennäinen helppous”. Esimerkiksi ylioppilaskunnallamme on runsaasti jäseniä, jotka eivät käy yliopistolla viikoittain (joko heillä ei ole siihen tarvetta tai mahdollisuutta). Sähköinen vaali turvaa yhtäläiset äänestysmahdollisuudet kaikille paremmin kuin tavallinen paperivaali.

3) Äänestysprosentin laskua ei voida suoraan katsoa sähköiseen vaaliin siirtymisen seuraukseksi. Oma pelkoni on, että ilman sähköistä äänestystä äänestysprosentti olisi jatkanut laskuaan vielä jyrkemmin (mutta tämä on tietysti pelkkää arvailua). Äänestysprosentista keskusteltaessa on mielestäni turha vertailla erilaisia äänestystapoja, tärkein kysymys jää kuitenkin vaille vastausta: Miksi yli 70 % ylioppilaista ei koe edustajistovaaleja tärkeiksi? Ylioppilaskunnan tuomisessa lähemmäs opiskelijan arkea myös te, uudet edaattorit, voitte näyttää hyvää esimerkkiä. Miten saada ”riviteekkari” kokemaan, että ylioppilaskunta on kaikki sen 8990 (7.11.) jäsentä, eikä vain yksi käytävä tai Paulan tiski Päätalossa?

4) Se, että annetun äänen voisi muuttaa jälkeenpäin, on sekä hyvä että huono asia. Painostamalla annetun äänen voisi myöhemmin muuttaa rauhassa oman mielipiteensä mukaiseksi, mutta toisaalta rauhassa annetun äänen voisi myöhemmin muuttaa painostuksen seurauksena vastaamaan jonkun toisen mielipidettä.

Itsekin puhuitte vaaliteeseissänne avoimuudesta. Mielestäni avoimuuteen kuuluu se, että negatiivinen palaute ohjataan ensin suoraan ”sinne missä kipu on”, ennen kuin asiasta tarvitsee kirjoittaa valtakunnallisessa lehdessä. Keskustelun aiheena sähköinen äänestäminen kaikista näkökulmista on ajankohtainen ja yhteiskunnallinen. Olisin kuitenkin toivonut teiltä tarkempaa rajausta, mikä koskettaa kaikkia ja mikä vain omaa ylioppilaskuntaamme, ja tuonut sitten omiin vaaleihimme liittyvän palautteen suoraan keskusvaalilautakunnalle ja sen sihteerille. Täytyy myöntää, että oli melko ikävä yllätys lukea Aamulehdestä, että ”Vaalien huolimaton toteuttaminen antaa kuvan, että ylioppilaskuntatoiminta ei ole vakavasti otettavaa, ja että ylioppilaskunnan vaalit eivät ole merkitykselliset vaalit.”

Keskusvaalilautakunta kokoontuu vielä miettimään ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen päivittämistä. Samalla voidaan miettiä, mitä seuraavien vaalien järjestäjien tulisi huomioida. Toivoisinkin teiltä vastauksia muutamiin kysymyksiin, jotta jotain konkreettista voidaan saada aikaan:
- Mitä teknisesti ratkaistavia epäkohtia äänestyksessä oli?
- Mitä muita perusteellisia nettiäänestykseen liittyviä ongelmia esiintyi, kuin vaalisalaisuuden toteutumisen tarkkailu?
- Mitä muuta (jos tarkoittaa jotain muuta) kuin vaalisalaisuuden säilymisen ongelmaa tarkoittaa ”sosiaalinen elementti vaalien oikeudenmukaisuudessa?
- Mikä vaalien toteutuksessa oli huolimatonta?
- Mitä olivat ”suuret ongelmat” vaaleissa (edelleen muuta kuin vaalisalaisuus)?

Viimeinen kysymykseni on kaikille ja koskee kaikkia vaaleja: Millä ihmeen keinoilla äänestysprosenttia nostetaan? Miten saadaan nuoret kiinnostumaan omista asioistaan?

Eeva Ylhäinen
Vaalisihteeri

Eeva kirjoitti...

Hups, unohtui tuohon kohtaan 4) (olipa hyvä, että numeroin) kommentti, että vaalisalaisuuden turvaamiseksi tieto äänioikeuden käyttämisestä ja annettu ääni menivät eri tietokantaan. Äänen antaja ja annettu ääni tehtiin mahdottomaksi yhdistää, mikä turvasi osaltaan vaalisalaisuutta. Tällöin annetun äänen muuttaminen ei enää onnistunut.

Touko Apajalahti kirjoitti...

Hei,

lyhyt(?) kommentti omasta puolestani (muut allekirjoittaneet kommentoikoot lisää):

1) Äänestäminen edarivaaleissa saattaa olla joillekin hyvin toisarvoista. Näin ollen tunnusten lainaaminen kaverille äänestystarkoitukseen (eli tunnusten väärinkäyttö) ei välttämättä tunnu kovin suurelta rikkeeltä. En toki usko näin tapahtuneen ainakaan suurissa määrin. Kyse on periaatteellisen tason ongelmasta, mutta periaatteellisenkaan tason ongelmia ei vaaleissa saa olla, jos niiden välttäminen on mahdollista.

2) Sähköisen vaalitavan etuna on kiistämättä sen tavoittavuus. Lyhyet äänestysajat tuovat ongelmansa perinteiseen äänestystapaan.

3) Käsittääkseni muissa ylioppilaskunnissa ei ole nettiäänestämisestä seurannut suuria eroja suuntaan tai toiseen äänestysprosentin suhteen. Tärkeä kysymys on todellakin vaalien alhainen kiinnostavuus.

4) Jos painostetaan muuttamaan jo annettu ääni, voi toki vieläkin muuttaa äänensä uudestaan,eihän muutosten määrää tarvitse rajata yhteen. Joka tapauksessa mahdollinen painostus ja äänten ostaminen on nettiäänestyksessä suurena periaatteellisena ongelmana toteutustavasta riippumatta. Vaalisalaisuuden kannalta äänen muuttaminen on myös ongelma tiedon säilytyksen takia, kuten toteatkin.

Päätimme julkaista kirjoituksen aamulehdessä juuri sen yhteiskunnallisen merkityksen takia -lähtökohtaisesti ylioppilaskunnan sisäisiin asioihin pyrimme toki vaikuttamaan sisäisellä toiminnalla. Mielestäni kirjoituksemme ylioppilaskuntaamme koskevat yksityiskohdat olivat välttämättömiä kirjoituksen terävyyden säilyttämiseksi.

Vaaleissa vaalisalaisuuden toteutuminen on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein asia. Näin ollen vaalisalaisuuden vaarantuminen yksin riittää siihen, että voin kutsua vaaleja huolimattomasti järjestetyiksi.

Teknisesti ratkaistavana epäkohtana lähinnä tuo äänen muuttaminen, mutta kuten todettua, ei sekään ratkaise ongelmia. Totesimmehan jopa, että teknisesti vaalit menivät ongelmitta.

Sosiaalisella elementillä tarkoitetaan nimenomaan painostuksen ja äänten ostamisen mahdollisuutta. Tämä johtaa yhtäläisyyden horjumiseen, jos jollain on käytössään väärin hankittuja lukuisia ääniä.

Valitettavasti opiskelijoiden kiinnostuksen herättäminen omiin asioihin lienee hankalaa. Näemme tärkeäksi edustajiston toiminnan avoimuuden ja yleisen näkyvyyden. Samat asiat ovat tärkeitä myös yo-kunnan hallituksen ja sihteeristön toiminnassa. Uskon, että vaalitavan valinnalla on hyvin pieni merkitys vaalien kiinnostavuuteen. Vaalien näkyvyys ylioppilaskunnassa ja vaaleja edeltävä keskustelu (tai sen puute) ovat mielestäni merkittävämpiä tekijöitä.

Unknown kirjoitti...

Hei ja kiitos palautteen huomioimisesta! (tässä tulee toinen aika pitkä kommentti)

Itse halusin olla nostamassa asiaa esille julkisella foorumilla siksi, että pidän verkkoäänestystä yleisenä ongelmana, jonka epäkohdat pitää tuoda julki nyt eikä sitten kun on liian myöhäistä. Olen aikaisemminkin osallistunut asian julkiseen keskusteluun esimerkiksi Aamulehden palstoilla (tämä kirjoitus on saatavilla Tampereen vihreiden nuorten sivuilta). Nyt oli arvokasta tuoda esiin TTYY:n tapaus ikään kuin pienen skaalan kokeena ennen kuin samaan haksahdetaan suuremmassa mittakaavassa. Onhan tämä virhe tehty jo valtiotasolla Virossa.

Selvästi eroamme vaalisalaisuuden arvostamisen kohdalla vahvasti mielipiteissämme. Vaalisalaisuus on kuitenkin Suomessa pitkään katsottu hyvin tärkeäksi asiaksi. Ei ole pitkä aika siitä, kun kylän ainutta kommunistia äänestänyttä olisi uhannut väkivalta, jos maassamme ei olisi ollut tiukka vaalisalaisuus. Perustuslaistamme tämä asia on varsin yksiselitteinen. Pahoittelen melkoisen kaukaista otetta käytäntöön (kenties jopa epäteekkarimaista?) tämän asian perustelussa. En keksi parempaakaan. Tämä on mielestäni kuitenkin hyvin perustavanlaatuinen asia.

Kaikki esiinnostamamme ongelmamme liittyvät vaalisalaisuuden säilymiseen. Jos asia ei tule selväksi tekstistä, pahoittelen epäselvyyttämme asian suhteen. Teknisesti vaalit menivät hyvin, mistä kiitos varmasti kuuluu vaalilautakunnalle.

Vaalilautakunta teki kuitenkin mielestäni virheen estäessään äänten vaihtamisen. Tämä toimenpide on ollut merkittävä perustelu siihen, että verkkovaaleihin on voitu siirtyä esimerkiksi juuri Virossa. Tämä oli esille nostamme merkittävin epäkohta, joka olisi voitu välttää paremmalla suunnittelulla. Äänten vaihtaminen tekee merkittävästi hankalammaksi äänten ostamisen ja muiden äänestyskäyttäytymisen tutkimisen. Toki pointtisi äänen ja äänestäjän erottamisesta on myös järkevä. Minusta vaikuttaa siltä, että nettivaaleja on mahdoton järjestää vaalisalaisuutta täysin kunnioittaen. Toivottavasti tämä vaikutelma tuli myös kirjoituksestamme.

Touko ehtikin tuoda esiin tärkeimpiä pointtejani jo melkoisen ansiokkaasti. Laajentaisin kuitenkin kohdan 2 käsittelyä vielä vähän.

2)Jos todella uskomme, että äänestysinto parani nettiäänestyksen vuoksi, on ylioppilaskuntamme oikeasti todella vakavissa ongelmissa. Sehän nimittäin tarkoittaisi, että edustajistotoiminta on kahden viime vuoden aikana etääntynyt niin paljon jäsenistöstä, että nettiäänestyksestä saatu äänestysaktiivisuuden parantuminen olisi jäänyt täysin tämän etääntymisen varjoon. Jos nettiäänestyksen helppous innosti vaikka 5 prosenttia äänestämään vaaleissa, tarkoittaa se, että yli viisi prosenttia ennen edarista kiinnostuneista etääntyi edarista viime vaalien jälkeen. En itse jaksa uskoa, että asiat olisivat muuttuneet näin paljon kahden viimeisen vuoden aikana. Realistisemmalta tuntuu, että nettiäänestys ei tuonut juuri yhtään uusia äänestäjiä.

Äänestysaktivisuuden nostaminen on yksi keskeisimpiä ongelmia uusille yo-kuntamme toimijoille. Toivottavasti voimme jatkossa esittää jotain rakentavia ehdotuksia. Nyt jouduimme toteamaan, että tämä ratkaisu ei korjaa äänestysaktiivisuutta ja aiheuttaa paljon muitakin ongelmia.